Kuvalan tilan tarina

Kuvalan tila

Haajasen suku on viljellyt Kuvalan tilaa Mäntyharjun Kukonkorven kylässä 1880-luvulta alkaen. Pitkän historian aikana Kuvalanmäellä on ollut lehmiä, sikoja, emuja, kalkkunoita ja kanoja.
Viljapossusta tuli tilan päätuote vuonna 2000, jolloin Kuvalaan valmistui Suomessa harvinainen tilateurastamo. Kuvalan nykyinen, neljäs isäntäpari jatkaa edellisten sukupolvien työtä ja tuottaa suomalaista lähiruokaa.

Kuvalan tila on perustettu Mäntyharjun kunnan länsiosaan, Kukonkorven kylään, lähes 200 vuotta sitten 1800-luvulla. Isojaossa oli aikanaan syntynyt Hälikkä-niminen tila, josta myöhemmin jaettiin erikokoisia kantatiloja ja yhdeksi muodostui Kuvala. 

Perimätietojen mukaan Kuvalan tila on saanut nimensä sen ajan metsästyskulttuuriin liittyen, kun silloiset metsästäjät eräreissuillaan ovat pitäneet teeren kuvia Kuvalan tilan mailla. Tilan mailla on myös jäänteitä hiillos- ja tervahaudoista, joissa valmistettiin tuotteita myyntiin. Siihen aikaan myyntituotteita kuljetettiin vesiteitse Kotkan satamaan. Historiallisesta paikasta kertoo myös yhden "museoaitan" seinään ruotsalaisittain kirjoitettu teksti: "Tämä ristapuoti on rakennettu toucocussa 1 1830 Johan Pira".

Lehmiä, possuja ja Suomen ensimmäiset emut

Kuvalan ensimmäiset vuosikymmenet kietoutuvat vahvan naisen ympärille. Hälikän isäntä haki nuoren emännän Alma Piiran (s. 1877) viereisestä Nurmaan kylästä. Nuori avioliitto päättyi onnettomasti, kun isäntä ja kaksi poikaa kuolivat keuhkotautiin. Nuori leski Alma jäi yksin tilaa pitämään.

Toivolan kylältä Otto Haajanen (s. 1880) oli veljensä kanssa reissuhommissa Kotkassa, missä sai kuulla ystäviltään ison talon nuoresta leskestä. Otto päätti kokeilla onneaan ja lähti kosiomatkalle päätyen Kuvalan tilan isännäksi 1900-luvun vaihteessa. Almalle ja Otolle syntyi kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli pienenä.
 

Oton poika Eemil Haajanen (s. 1906) ryhtyi tilan isännäksi vuonna 1940 vaimonsa Saimin kanssa. Pariskunta sai kaksi poikaa, mutta taas kohtalo puuttui elämään ja Saimi kuoli poikien ollessa pieniä. Eemil kasvatteli karjaa ja viljeli peltoja. Lehmät lähtivät 1969, ja Eemil jäi eläkkeelle elättäen itsensä metsän tuotolla.

 

Kuvalan kolmas isäntä, Eemilin vanhempi poika Eino Haajanen (s. 1932) aloitti Kuvalan historian sikatilana vuonna 1975. Eino ja vaimo Tuovi saneerasivat ensin navetan emakkosikalaksi ja vuonna 1980 laajensivat 55-paikkaiseksi porsitussikalaksi. 1990-luvun alussa sianlihan hinta putosi, joten oli keksittävä uutta, jotta pysyi leivässä.

 

Eino oli rohkea kokeilija, ja vuonna 1995 Kuvalaan tuli koko Suomen ensimmäinen emutarha. Saksasta haettiin ensin 16 emunuorikkoa, ja parhaimmillaan emukanta käsitti 200 lintua. Kuvalan tila toimi erikoisine eläimineen ja nähtävyyksineen maatilamatkailukohteena.

Oma teurastamo on harvinaisuus

Erikoiset emut eivät olleet Eino Haajasen ainoa uudistus Kuvalan tilalla. Eino halusi varmistaa lihan laadun ja toteutti kovalla riskillä ideansa omasta teurastamosta. Suomessa harvinainen tilateurastamo valmistui Kuvalanmäelle vuoden 2000 marraskuussa, jolloin alkoi kunnolla emun lihan tuotteistaminen. Lisäksi Kuvalasta sai oman tilan possua ja kalkkunaa.

Samana syksynä 2000 Kuvalassa tehtiin neljäs sukupolvenvaihdos, kun remmiin vaihtui nuori isäntäpari, Einon poika Janne Haajanen (s. 1981) vaimonsa Heidin kanssa.

Emuaikaa Kuvalassa vietettiin 1995–2004, mutta outo lintu ei iskenyt Suomen markkinoille. Emut vaihtuivat pienempiin tipuihin ja Kuvalaan perustettiin pieni, 400 kanarouvan lattiakanala, jossa kanarouvat tuottavat aitoja vapaan kanan munia.
Viljapossua on ollut koko ajan tarjolla. Omista kalkkunoista Kuvalassa luovuttiin, mutta jouluksi myös kalkkunoita on ollut saatavilla tilateurastamon taatulla laadulla.

Tilateurastamon pyörittäminen ei ole ollut helppoa ja mutkia on matkaan mahtunut. Vuonna 2005 EU:n tuomat muutokset tiukkenivat niin, että teurastamo oli jo lopetuksen alla. Isäntä Janne kävi melkein kolme vuotta vieraalla töissä, kunnes vuoden 2006 tarkastuksessa kaikki muuttui ja tilateurastamo sai jatkoluvan.

Lupa antoi uskoa tulevaisuuteen, joten seuraavana vuonna Kuvalan sikalaan tehtiin täydellinen remontti. Koko homma laitettiin uusiksi - karsinat, sontakoneet, ilmastointi ja automaattiruokinta. Emakot ja Hessu-karju lähtivät ja ostoporsaat tulivat tilalle.
Kesällä 2007 maatilamatkailu sai jatkoa, kun Sarkaveden rantaan nousi rantamökki, jota vuokrataan luonnonrauhaa kaipaaville.

Neljäs sukupolvi luottaa lähiruokaan

Neljäs isäntäpari on jatkanut vaikeuksista huolimatta edellisten sukupolvien työtä Kuvalan tilalla jo yli 20 vuotta. Perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi viisi lasta - Valtteri, Vilja, Vanni, Venla ja Viola.  Kuvalassa asuu myös kaksi ponia, kaksi koiraa ja kolme kissaa. Perinteistä sukutilaa pyöritetään koko perheen ja muutaman vieraan työntekijän voimin savolaisella sitkeydellä.

Kuvalan tilan päätuote on viljapossun lähiliha, jota tarjotaan asiakkaille monessa muodossa nakeista kinkkuihin. Possut syövät puhdasta, omalla ja naapureiden pelloilla kasvanutta viljaa sekä kauppojen jäteleipiä, mikä tekee lihasta alusta loppuun aitoa lähiruokaa. Eino-papan perusajatus siitä, että oman teurastamon kautta voi varmistua puhtaista ja laadukkaista tuotteista, on säilynyt toiminnan ohjenuorana ja vahvana asenteena kaikessa tekemisessä.

Keväällä 2022 Kuvalan tila kohtasi jälleen vastoinkäymisiä, kun lattiakanala paloi maan tasalle. Tuotantotilojen tulipalo keskeytti kananmunatuotannon eikä vapaan kanan munia ole toistaiseksi myynnissä. Päätöstä tulevaisuudesta kanalan suhteen ei ole tehty vaan tila on keskittynyt viljapossun lähilihan tuotantoon.

Kuvalan tilan arvoihin kuuluu, että eläimet elävät lajityypillistä elämää, kaikki kuluttajatuotteet tehdään käsityönä, tuotteiden kuljetusmatkat ovat lyhyet ja toiminta ylittää aina elintarviketuotannon vaatimukset.

 

Lisätietoja Kuvalan nykyisestä toiminnasta ja possujen elämästä löytyy tilan toiminnasta.

Tutustu myös Kuvalan tilan tuotteisiin tai tule käymään paikan päällä Kuvalan tilalla!

Eino, Tuovi, Heidi ja Janne Haajanen. 

Kuvalan maaseutumaisemiin voi tutustua YouTubessa videolla Kuvalan Maatila

Otto, Eemil, Eino ja Aimo Haajanen.
Heidi ja Janne Haajanen sekä emut.
Alma ja Otto Haajasen perhe.

Alma ja Otto Haajasen perhe.

Otto, Eemil, Eino ja Aimo Haajanen.

Eino, Tuovi, Heidi ja Janne Haajanen. 

Heidi ja Janne Haajanen sekä emut.